"Se joku sijainen. Se joku kesätyöntekijä. Se joku kokematon"
Kuinka moni tunnustaa , että on joskus huokaillut turhautuneesti vaikkapa kaupan kassalla tai ravintolassa kun "se joku anteeksipyytelevän näköisesti kädet täristen toimiva harkkari tai kesätyöntekijä" ei osaa hommaansa ja palvelu kestää liian kauan, maksupäätteenkin kanssa oli ongelmia, laskutti väärän summan, maksupääte pimeni ja yritit sitten lopulta maksaa käteisellä, mutta se sa*t*nan tohelo onnistu vielä tiputtamaan ne kolikotkin lattialle... Niinpä, käsi pystyyn vaan, ihan reilusti. Mä olen ainakin ärsyyntynyt tilanteissa (niin että ne minun äkäiset otsakurtut ovat varmasti näkyneet), joissa asiakaspalvelu ei pelitä kuten sen oletin pelittävän. Onko turhautunut käytökseni/olemukseni jollain tapaa nopeuttanut tai auttanut tilanteen ratkeamista? No ei hitossa ole; sen sijaan sen tärisevän sijaisen hikisissä kourissa ei pysy enää edes se häläripuhelin, jolla sen piti soittaa apua pomoltaan. Jokanen uudessa työnkuvassa aloittava on todennäköisesti joskus kokenut olevan
