Opiskelijaelämä Virossa

Niin hurjaa kuin se onkin, niin kohta sitä on enää viisi vuotta eläinlääkistä jäljellä. Pitkin vuotta, ja varsinkin nyt keväällä korkeakouluhakujen alkaessa, olen saanut lukuisia yhteydenottoja ulkomaille opiskelemaan lähtöä haaveilevilta ihmisiltä. Korkeakouluista ja maiden kulttuurista löytää toki googlettemallakin paljon infoa, mutta moni tuntuu kaipaavan lähikokemusta ulkomailla asumisesta ja opiskelusta, niin päätin koota tälläisen infopaketin.


Viimeisen vuoden aikana, Virossa asuessani ja ensimmäistä eläinlääkisvuottani opiskellessani, kysytyimmät kysymykset, kuumat perunat:


1. "Onko Virossa asuminen halvempaa kuin Suomessa?"

• Tietyt asiat kuten ravintolassa syöminen on selkeästi monissa paikoissa halvempaa: parhailllaan alkuruoka+pääruoka+jälkiruoka+viinilasi on yhteensä 25e, mikä vastaavasti Suomessa kokemukseni mukaan olisi alkaen 50e.
• Ruoka esim. virolaisissa Prismoissa kutakuinkin samanhintaista kun Suomessa.
• Asumiskuluissa vuokrat ovat alempaa tasoa kuin Suomessa, keskimäärin opiskelija maksaa Virossa n.35-44neliön asunnosta vuokraa 300-370e/kk. MUTTA vuokrien lisäksi vuokralaisen on maksettava kommunaalkulud mikä koostuu vähintään seuraavista osista: sähkö (sähköyhtiö on valittu jo puolestasi kämppään eli et voi kilpailuttaa sähköä), vesi, lämmitys, talonyhtiön roskien tyhjennys, rappukäytävien siivous, huollot. Kommunaalkulud vaihtelevat hurjasti ja usein niihin on yritetty ujuttaa vaikka mitä maksuja (kuten asunnonomistajan asuntolainan lyhennyksestä osa! Tämä on totta, ja käynyt minulle!), joita vuokralaisen ei oikeasti tarvitse suostua maksamaan vaan asioista kannattaa aina keskustella ja kyseenalaistaa summia välillä myös. Ennen vuokrasopimuksen solmimista vaadi nähdä aina edellisten kuukausien kommunaalilaskut, jotta saat käsitystä hinnoista. Asunto saattaa olla kesällä halpa pitää, mutta talven lämmityskulut saattavatkin nostaa kuukausikuluja jopa 40-50e/kk, mikä ainakin opiskelijabudjetille tekee tiukkaa.
• Lääkäripalvelut kohtalaisen edullisia, riippuen toki paikasta. esimerkiksi päivystyskäynti sairaalassa ja muutaman tunnin suonensisäinen tiputus maksoi 5e (ei siitä sen enempää xD). Eläinpuolella esimerkiksi koiran perusrokotukset ovat keskimäärin tällä hetkellä n.30e, vrt.Suomessa terveystarkastuksen kanssa peruskäynti yleensä alkaen +60e.
• Itselläni elämiseen (vuokrat, kommunaalit, harrastukset, ruoka, koira, auto) kuluu noin 650-700e/kk, mikä on ehkä hieman enemmän kuin tavallisesti opiskelijoilla täällä. Kiristämisen varaa omassa budjetissani olisi, mutta se on ollut haastavaa, sillä rakastan ruokaa ja olen valmis myös laittamaan siihen rahaa, jos mahdollista on... Toki omaan budjettiini vaikuttaa se, että olin työskennellyt pitkään ennen opiskelun aloittamista. Opintolaina on ollut pelastusrengas, sillä tänä vuonna pelkästään lukukausimaksu maksoi 8800e/vuosi.
• Taxit huomattavasti edullisempia kuin Suomessa. Taximatkan aloitushinta on yleensä vain eurosen verran suunnilleen ja Tarton sisällä kulkiessa taxit baari-illan päätteeksi baarista kotiin maksaa sen 3-5e. Taxit hyvin suosittuja siis myös opiskelijoiden keskuudessa.

2."Onko Suomessa olevat kaverisuhteet/perhesuhteet kärsineet ulkomaille muuttaessasi?"

• En koe, että ihmissuhteeni olisi kärsinyt ulkomaille muutettaessa. Yhteyttä voi pitää niin paljon kuin jaksaa ja ehtii puhelimitse tai skypen kautta, ja toisaalta Suomeen ei ole pitkä matka. Aikalailla ne ihmiset joiden kanssa muutenkin Suomessa pidin tiiviisti yhteyttä, ovat edelleen minun kanssa paljon yhteyksissä. Toki, sitten kun Suomessa menen käymään, on huolehdittava omasta jaksamisesta, ettei buukkaa viikonloppua täpötäyteen tapaamisia, kun kaikki haluavat pitkästä aikaa nähdä.
• Suurin osa omista läheisistäni ja tutuistani asuu Pirkanmaa-Uusimaa akselilla, joten ei ole pitkä matka lähteä viikonloppukyläilemäään puolin ja toisin. Toki matkustamiseen yleensä menee käytännössä se yksi päivä tai ainakin puolet päivästä, eli yleensä itse lähden vähintään pariksi päiväksi kyläileen, että se on ajallisesti kannattavaa... Esim. Tartto-Tampere väli on about 8h. Elikkä 2h Tartosta Tallinnaan autolla tai bussilla tai junalla, 1h Tallinnassa odottelua/auton lastaukset laivaan, 2h laivamatkustusta ja aivasta ulosajo, 2h Helsingistä Tampereelle + huoltoasemapysähdykset. Kustannukset Suomi-Viro välin viikoloppureissuille edestakaisin ovat olleet about 80-90e/ auto+minä+koira ja n.40-50e dieselit + matkaeväisiin kuluneet summat eli yleensä auton kanssa 120-140e:lla selviää. Jos kulkee julkisten kautta, niin bussit max.10e/suunta ja laivaliput 10-20/suunta, eli yht. edestakaisin n.60, tämä siis toki halvempi.
• Etäsuhdekin toimii jos molemmat ovat sujut asian kanssa ja yhteydenpito on tasapainossa. Tälläkin hetkellä täällä on useampi kaverini, joiden kumppani asuu Suomessa tai toisessa maassa (yhden kaverini kumppani asuu Englannissa). Tavallisesti he näkevät 1-3kk välein (hyvin on heillä toiminut kuulemma kun alkuikävästä selvittiin ja luottamus on molemminpuolista!) ja pitävät yhteyttä sitten muuten puhelimitse. Sitten on niitä etäsuhteita, jotka eivät ota sujuakseen, kun toinen ikävöi rakkaan perään voimakkaasti ja kaipaa läsnäoloa, kun taas kumppani sillä välin elää huoletta vapaasti eikä kaipaa yhteydenpitoa yhtä runsaasti. Jos suhteessa on luottamuspulaa tai jos läheisyyden/yhteydenpidontarve on pariskunnan osapuolilla kovin erilainen, ajetaan karille aika nopiaa. Etäsuhteessa on molempien hyväksyttävä se, että silloin ei pysty kontrolloimaan toista toisessa maassa ja lisäksi, kun kommunikointiväylä on pääasiassa useimmiten puhelut tai viestit, on saatava ilmaistua itsensä hyvin silloin HETI, kun yhteykissä ollaan. Etäsuhteessa riskinä on, ettei mieltä vaivaavista asioista puhuta koska ei nähdä kasvotusten ja pato alkaa kasautua.

3."Mitä lääkiksen motivaatiokirjeeseen kannattaa kirjottaa?"
Yliopistojen omilta sivuilta löytää hakukriteerit sekä vaatimukset siitä, mitä aiheita motivaatiokirjeessä pitää käsitellä. Aihepainotukset vaihtelevat vuosittain. Minun hakuvuotenani aiheena oli mm."Missä näet itsesi tulevaisuudessa? Millaisena näet eläinlääketieteen tulevaisuuden?".
Pointteja, mitä kannattaa varmasti joka ikisen pohtia motivaatiokirjeessään ja minkä valitsijat haluavat kuulla hyvillä perusteluilla, ovat:

• "Miksi haluat nimenomaan ULKOMAILLE opiskelemaan ja miksi haluat JUURI TÄHÄN yliopistoon, etkä esimerkiksi naapurivaltion kouluun?".
• Lisäksi, jos sinulla on mitään taustaopintoja tai koulutusta tai taitoja, jonka koet olevan eduksi eläinlääketieteen opiskeluissa ja eläinlääketieteen ymmärtämisessä, kerro ne!
• Älä kopioi tai matki jonkun aiemman hakijan motivaatiokirjeestä tekstiä. Se näkyy läpi eikä ole eduksi. Pohdi oikeasti miksi haluat juuri tätä etkä mitä tahansa muuta niistä muista miljoonista vaihtoehdoista tässä maailmassa!

4. "Onko autoilu halvempaa Virossa, kannattaako ostaa auto Virosta jos saisi halvemmalla?"
Diesel ja bensan hinnat ovat kutakuinkin samaa luokkaa kuin Suomessa tällä hetkellä, autolla ajaminen maksaa siis täälläkin :D Vuosittaisia kuluja ovat liikennevakuutus, joka on pakollinen. Lisäksi mahdolliset kaskovakuutukset jos sellaisen haluaa turvaksi ottaa. Itse otin lisävakuutukset sillä

• meno virolaisilla maanteillä on välillä hurjaa ja etulasiin on kopsahtanut useamman kerran kivenmurikka (lasivakuutus siis hyvä olla!)
• kaveriltani anastettiin autosta kilvet heti tervetuliaisiksi. Kannattaa olla perillä siis mitä tehdä ja mitä korvauksia voi saada, jos auto varastetaan tai paskotaan.
• virolaisilla maanteillä on piiiiitkiä pätkiä ilman minkään näköisiä huoltoasemia. Jos siis autosi kosahtaa tienvarteen eikä hinauspalvelu toimi, voit joutua aika pitkään odottelemaan, että joku ajaa ohi, ja säkällä vielä pysähtyy jeesimään.
• Virossa autossa on kuljetettava mukana myös enemmän varusteita kuin Suomessa on pakollista, kulloisetkin vaatimukset esim.autossa säilytettävistä heijastinliiveistä ja vaahtosammuttimista löytyy Viron liikenneviraston sivuilta.

5.Onko Tinder-valikoima Virossa parempi kuin Suomessa?
En ole itse tutustunut Viron tinderöijiin, mutta mitä kavereiden, enemmän ja vähemmän kovaa, metsästystä olen seurannut, niin

• aikamoista neulaa heinäsuovasta-etsimistä tinderöinti täälläkin on. Yhtälailla täälläkin löytyy niitä profiileita,joiden profiilikuvana on ainoastaan Paavo Pesusieni. Ja yhtä lailla täälläkin on osalla kolahtanut tindermätsi ihan oikeasti hyvin!
• ehkä aavistuksen aktiivisemmin virolaiset tulevat myös oikeasti juttelemaan mätcheilleen

6. Mikä on yllättänyt Virossa?

• + Arjen helppous. Tottakai ensimmäisten kuukausien aikana oli järkyttävän paljon selvitettävää: mistä saan kotivakuutuksen? Mistä autovakuutuksen? Mihin pääsen lääkäriin? Mistä kaupasta kannattaa ostaa ruoka? Mistä saa taxin soitettua? Miten kursseille ilmottaudutaan?  Kenelle soitan, jos kämpässä tapahtuu vesivahinko?jne. Mutta todella samankaltaisesti moni asia hoituu kuin Suomessakin.
• + Virosta voi löytää ihan siistin ja asiallisenkin kämpän edullisesti. Kun ennen muuttoani katselin KV.ee-sivuston asuntotarjouksia, olin järkyttynyt virolaisista asunnoista: täällä ihan tavallinen näkymä on, että asunto on rakennettu johonkin vanhaan autotalliin ja keittiöstä löytyy vierekkäin puuhella, takka ja suihkukoppi. Jep kuulit oikein, tilaratkaisut täällä on välillä mielenkiintoisia.
• +/- Virossa on tavallista, että koirat juoksentelee mielivaltaisesti vapaana lenkin ajan JA kaikki koirat tervehtivät kaikkia vastaantulijoita... Itseäni tämä ärsytti aluksi suuresti varsinkin pennun kanssa, jonka kanssa yritin tehdä treeniä ulkona ja siinä samassa joku vapaana juokseva rakki hölkkää suoraan meidän luo. Kun sitten olen hätyyttänyt koiraa matkoihinsa, olen saanut jopa raivokkaan huudon koiran omistajalta, jonka mukaan minulla ei ole oikeutta häätää hänen vapaan olevaa koiraansa pois meidän luota?! Toisaalta, oikeasti vihaisia tai päällekäyviä koiria en ole nähnyt juuri lainkaan. Verrattuna Suomen kävelyteihin, jotka on pullollaan remmiräyhääjiä, niin Virossa koirat ovat pääsääntöisesti sosiaalisesti lahjakkaampia. Varmasti juuri siksi, koska ovat vapaana; jos alkaa vapaana juostessaan öykkäröidä, niin voi saada köniinsä pahasti kun ei ole mamia pelastamassa hihnan toisessa päässä.
• - Roskaamisen määrä on järkyttävää. Erityisesti lasinsiruja ja muovia on käytännössä joka paikassa maassa, myös Emajoessa (joki, joka kulkee Tarton keskustan läpi). Ahkeraan Tartossa kyllä siivotaankin ja kadut pidetään siisteinä. Mutta joka lenkillä joutuu katsomaan ettei koira astu lasiin tai niele kadun varteen heitettyjä kananluita (joita on muuten myös JOKA paikassa!)
• - Ihmisten englannin taidottomuus tai haluttomuus puhua sitä! Asiakaspalvelu on monessa paikkaa töykeää, erityisesti opiseklijoille, jotka eivät ole ottanut vironkieltä haltuun. Itse yritän asioida aina viroksi ja selkeästi suopeammin asiakkaaseen suhtaudutaan,jos asiaskas edes YRITTÄÄ kommunikoida viroksi. Englantia jos alat puhumaan, niin monessa paikassa vain ravistetaan päätä kieltäytymiseksi. Joissakin paikoissa selviää jopa paremmin suomella kuin englannilla.
• -Suuria opiskelijatapahtumia ei juurikaan ole. Lääkisten Superristeilyille täältä toki porukkaa lähtee ja vuosittain porukkaa käy myös Suomessa ja Tallinnassa approilla. Yliopiston sisäisiä peli-iltoja ja suomalaisten opiskelijoiden saunailtoja on kyllä, mutta varsinaista haalarikulttuuria ei Virossa ole. Osaan baareista ei kuulemma edes pääse sisään haalarit päällä. Ainoat haalarit, jotka saamme, on navettahaalarimme. 

7.Onko opiskelu ollut vaikeaa? Millaisia tentit ovat olleet?Oletko oppinut viroa?
Opiskelu on ollut ensimmäisen vuoden aikana hyyyyvin hyvin vaihtelevaa kurssista ja professorista riippuen:

• Osa kursseista on painottunut porukalla keskusteluun ja ollut kovin leppoisia, kuten esimerkiksi Animal Production ja Animal Ethology-kurssit.:)
• Toisaalta on ollut paljon kursseja, joiden koealueen ensi kertaa nähdessäni olen minä ja moni muu todennut, että "Ei saatana, en opi näitä ikinä". Tällaisia kursseja itselleni ovat olleet esim.Biometry& Statistics-kurssi, jossa rämpytin tietokoneen excell-helvettiä ikuisuuden, ennekö sain kurssin läpi.
• ajoittain suuria tunteita on aiheuttaneet Anatomian kurssit, joissa nippelinimityksiä ja nippelitietoa pitää kaataa päähänsä jäätäviä määriä. Yleensä näihin tentteihin luku on mennyt kutakuinkin samalla kaavalla: 

1. ensimmäiset 3pv hoet itsellesi että: "En määää vaa pysty oppii tota kaikkee. Äh pidän lepopäivän tänään, alotan huomenna.."
2.  Sitten kohtaat todellisuuden, että se tentti on oikeesti tehtävä ja professor Nahkur siellä jo odottaa, että menet itkemään ja tekemään hänen eteensä suullista kuulustelua. Ryhdistäydyt ja menet anatomian labraluokkaan tutkimaan eläintenruhoja, jotka näyttää ensin vain epämääräsiltä suolikasoilta, mutta hetken kavereiden kanssa pohdittuasi alat näkemään logiikan niissä: "Eiku hei joo NYT mä TAJUUN! Tää on duodenum! "
3. Oot vihdoin kartalla ja koet olevas valmis kokeeseen. Ennen koetta professori tulee kysymään oletko valmis, ja haluat vielä varmistaa, että olit opetellut sen suolenpätkän oikein. Sinulle selviää, että olit pitänyt sitä helvetin kilometrisuolta väärinpäin kädessäsi ja näin ollen opetellut kaikki anatomiset osat ylösalaisin. Eikun uudestaan.
4.  Viimesenä iltana ennen tenttiä hakkaat muistiinpanoja vielä lisää vihkoon kuin sotilas ja tirautat pari väsymyskyyneltä.
5. Aamulla teet kokeen ja koska jännität, niin menet lukkoon ja jäädyt,ja kipsaannut, etkä osaa sanoa enää edes suomeksi SUOLI. Professori toteaa ystävällisesti, että: "Okey, at least you tried." Uusinta odottaa..
6. Päätät, et huomenna sä meet näyttään närhen munat ja illalla kerrattuasi oot varma et proffa voi kysyy mitä vaan, ja SÄ OSAAT.
7. Läpäiset tentin ja totesit et SELVISINPÄS TAAS! Oikeestaan rakastan anatomiaa :)

• Virosta kävimme alkeiskurssin, mutta suurimman osan eesti keelest olen oppinut ihan googlekääntäjän ja arkielämän kautta. Vapaa-ajalla pyrin puhumaan viroa kaupassa ja aptekkissa ja ravintolassa jne, ja usein saankin itseni ymmärretyksi. Jos kuitenkaan joku ei minun uniikkia vironääntämystäni ymmärrä, niin yleensä suomen ja englannin sikinsokinyhdistelmäkielellä pärjää. Viittomakieli ja suuret ilmeet ovat myös hyväksi havaittuja. Muutama sananen, joilla pääsee jo pitkälle täällä:

Aitäh! - Kiitos

Vabandust!- Sori, olen pahoillani

Tere!- Terve!

Nägemist/Tsau!- Heippa, näkemiin!

Kui palju maksab?- Kuinka paljon maksaa...?

Ära tule! - Älä tule!

Oodake!- Oottakaa!

Me tuleme kell yheks kolmkymmend. - Tulemme 9:30.

Tässä tämä. Hyvillä mielillä voin kyllä sanoa, että asuminen täällä on ylittänyt odotukseni ja voin suositella kenelle tahansa, joka vähääkään empii ulkomaille lähtöä. Tarttoon muuttaminen oli itselle ainakin ns. pehmeä lasku ulkomailla asumiseen ja elämiseen :)

Jos tulee kysyttävää, ota toki yhteyttä. Parhaiten vastaan instagramin @neananetteneva tai facebookin kautta!

Kuvat: Anne Jääskö