Aamudiippejä

Ennekö unohdan mainita, niin asiakkailleni tiedoksi: Tietosuojatiedote päivitetty, käykää lukemassa  täältä !!

Sitten itse postaukseen: Tämä kevät on ollut niin täynnä vauhtia, että olen miettinyt monesti, missä ihmeen välissä ehdin kaikkea tapahtunutta tännekin päivittää.Vähän jälkijunassa tulee, mutta ei anneta sen häiritä.

Päätin jo syksyllä, että tämän kevään keskityn täysillä ihan vain kerrankin itsekkäästi itseeni ja siihen mitä haluan omalta elämältä ja sen olen kyllä tehnyt. Se päätös itseensä keskittymisestä on toisaalta pakottanut tekemään vaikeitakin valintoja sen suhteen, mitä kaikkea elämään mahtuu juuri nyt ja mitkä asiat priorisoi elämässä ykkösiksi juuri nyt.

Olen aiemminkin todennut, että olen sellainen "monta rautaa tulessa"-tyyppinen ihminen, joka ei kykene kuluttamaan arkeaan niin, että tyytyisi vain kulkemaan leppoisasti töiden ja kotisohvan väliä päivästä toiseen, vaan minulla on lähes aina ollut, niin pitkään kuin jaksan muistaa, kaikki miljoona asiaa tulessa samaan aikaan ja jotenkin vielä onnistun selviytymään niistä kaikista kunnialla. Vuosi sitten kun hain eläinlääkikseen ekan kerran, minulla oli siinä päällekkäin pääsykoelukemisen kanssa työt (itseassa 3 työtä kun työskentelin kahdella eri klinikalla tekemässä keikkaa ja sen lisäksi tein jo koirahierontoja), vauhdikkaat miessäädöt, omat treenaamiset, kehäsihteerityöt, aktiivinen sosiaalinen elämä ja lähes joka päivä jokin sovittu tapaaminen. Mielestäni selvisin hyvin, mutta tuo focuksensa liian moneen asiaan jakaminen verotti sen, etten päässyt yliopistoon sisään ja edessä oli taas uusi vuosi odottaa tämän kevään pääsykoeurakkaa.

Tänä keväänä tapahtui isoja asioita; alkuvuodesta erosin, aloitin uudessa työpaikassa ja  pääsykokeen lähestyessä vaihdoin ajoissa taktiikkaani ja aloin karsia kalenterista menoja pois urakalla pääsykoelukemista varten. Päätin, että nyt jumankauta aikuisen ihmisen pitää pystyä ruoskimaan itsensä kunnolla pääsykoetta varten kun kyse on vain parista kolmesta kuukaudesta lukuaikaa, mikä elämän mittakaavassa on yhtä lyhyt hetki kuin kärpäsen aivastus. Ja niin se olikin! Fiilis pääsykokeen jälkeen tänä vuonna oli kuitenkin aivan eri kun vuosi sitten, koska nyt TIESIN tehneeni kaiken mitä vain kykenin tänä keväänä pääsykokeen eteen tekemään. Pääsin sitten sisään tai en, tsemppasin omaan viimevuotiseen tasooni verrattuna 100%:sesti ja siitä olen ylpeä! :)

Tätä Suomen tämänhetkistä pääsykoehärdelliä päivitellään ja kritisoidaan päivittäin kauheasti (itsekin moneen kertaan olen manannut sitä), kun niin vähäinen määrä hakijoita pääsee sisään ja moni jää rannalle itkemään. Monella elämä pysähtyy täysin kun yhtäkkiä ei pääsekään suunnittelemallaan tavalla elämässään eteenpäin. Mutta itse olen kantapään kautta oppinut ja tehnyt sen itselleni erittäin selväksi pari asiaa:
1. Eteenpäin pääsee aina tilanteesta kuin tilanteesta; ei ehkä suorinta reittiä, mutta pienen kiertotien kautta suunta on silti aina eteenpäin kun vain asennoituu niin ja ottaa kaiken hyödyllisen irti myös niistä kiertoteillä vastaantulevista asioista mitä elämä tarjoaa. Itse en päässyt ykkösellä eläinlääkikseen, mutta halusin opiskella JOTAIN joten lähdin kouluttautumaan klinikkaeläinhoitajan ammattitutkintoa varten. Halusin myös kokeilla yrittäjyyttä nyt kun siihen minulla oli aikaa ja yrittäjyydestä tuli yhtäkkiä arkipäivääni opiskeluiden ohessakin. Kaikki mitä olen välivuosien aikana tehnyt, on sellaista mitä en täyspäiväisesti yliopistossa opiskellessa olisi pystynyt tekemään, joten olen kiitollinen, että olen saanut uutta perspektiiviä työelämään jo ennen valmistumistanikin.


2. Keskitä energiasi ja focus yhteen päämäärään kerrallaan, mutta älä kulje putkessa ja

sulje silmiäsi todellisuudelta tuudittautumalla siihen, että kaikki sujuu 100% juuri niin kuin olet laskelmoinut vaan pidä mieli avoinna myös muille reiteille unelmiasi kohti, se suorin tie ei ole ainoa tie unelmaa tai tavoitetta kohti.


Tällaisia diippei ajatuksia tähän aamuun.
En tiedä mikä Sokrtaes musta vielä tuleekaan, mutta kevään aikana aloitin myös itsekseni jonkin sortin mindfullnesharjoittelun, arkionnellisuuteen keskittymisen, pilateksen (josta sytyin aivan täysin!!!) ja energiavarojen hallintaharjoitteet sekä PUISTOTREENIT joista lupaan avautua jossakin seuraavassa postauksessa ihan vain sen vuoksi, että rakastan sitä kun saan jonkun muunkin löytämään innovaatiota ihan oman mielen tutkailusta ja arjen pienistä jutuista, joihin tavikset ei kiinnitä edes huomiota... ja väitän, että osa teistä lukijoistakin syttyy näille! :)